OOPArt

OOPArt-lyhenne (Out-Of-Place Artifact, suom. paikkaan kuulumaton artefakti) tarkoittaa historiallista, arkeologista tai paleontologista esinettä, joka on löydetty hyvin epätavallisesta tai jopa mahdottomasta paikasta.^[1] Käsitteen keksi skotlantilais-amerikkalainen kasvitieteilijä, geologi ja kryptozoologi Ivan T. Sanderson (1911–1973). Käsitettä ei käytetä tieteellisessä tutkimuksessa, vaan se liittyy enemmän tieteen popularisointiin ja näennäistieteeseen. Vaikka useita OOPArteista kehiteltyjä teorioita pidetään näennäistieteenä, jotkut OOPArtit, kuten Kensingtonin riimukivi ja Mainen penny, ovat tai ovat olleet tieteellisen kiistelyn kohteena.^[2]

Useimpien mielestä OOPArteissa on kyse virheellisistä tulkinnoista ja toiveajattelusta, osassa myös väärennöksistä. Toisten mielestä ne ovat todisteita siitä, että tiede jättää huomioimatta laajoja tiedon alueita, joko tahallisesti tai välinpitämättömyyttään.^[1]

Muun muassa Charles Fort, Erich von Däniken, Peter Kolosimo, Graham Hancock ja Zacharia Sitchin ovat käsitelleet OOPArteja teoksissaan.

1. ↑ ^{a b} Ooparts.nl (Arkistoitu – Internet Archive)
2. ↑ http://ariadne.uio.no/runenews/nor_2004/krs-exsw.htm^{[vanhentunut linkki]} Institutionen för nordiska språk, Uppsala universitet